Usein vallitsee sellainen käsitys, että suomalaisten terveys olisi vuosien varrella kohentunut, mutta viimeisimmän, vuonna 2017 tehdyn FinTerveys -tutkimuksen mukaan näin ei kuitenkaan asian laita valitettavasti ole.  Terveytensä hyväksi tai melko hyväksi kokevien osuus (%) on vuosien 2011 ja 2017 välillä tippunut huimat kymmenen prosenttia niin työikäisten kuin eläkeläistenkin kohdalla, sekä miehillä että naisilla.

Taulukot 1 ja 2: Terveytensä hyväksi tai melko hyväksi kokevien osuus (%) (Lähde: FinTerveys 2017)

Lisäksi hiukan yli puolella oli oman ilmoituksensa mukaan jokin pitkäaikaissairaus tai terveysongelma, mikä kuulostaa paljolta. Pitkäaikaissairaiden osuus kasvoi iän mukana, kun 30 – 39-vuotiasta miehistä pitkäaikaissairauksia oli 28,2 ja naisista 38,7 prosentilla, ja yli 80-vuotiailla vastaavasti 79,3 ja 84,6 prosentilla. Pitkäaikaissairaita on Suomessa (yli 50 %) huomattavasti enemmän kuin EU:ssa keskimäärin (36 %).

Kansalaisten heikentynyt terveydentila sopii huonosti yhteen koko ajan nouseviin terveydenhoidon kustannuksiin. Miksi jatkuvasti kasvavat kustannukset eivät tuota lisää terveyttä?

Ikävä tosiasia on, että lisääntyvät pitkäaikaissairaudet kuormittavat terveyskeskuksiamme, sairaaloitamme ja vanhusten hoitoa ympäri maan, ja vielä enemmän, kun väestömme edelleen vanhenee. Kun luemme jo nyt hälyttäviä uutisia hoitaja- ja lääkäripulasta, olisi korkea aika pohtia kuinka siirtää hoidon painopistettä terveyden vaalimiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Kukin meistä haluaisi varmasti mieluummin vanheta terveenä kuin sairaana. Samalla säästyisi huikea määrä verovaroja.

Tosiasiassa kuormittuva terveydenhuoltomme on sairauden hoitoa

Niin sanottu terveydenhoitomme alkaa toimia useimmiten vasta siinä vaiheessa, kun sairaus on jo puhjennut, olipa kyse verenpaineesta, diabeteksesta tai syövästä. Lääkekeskeisessä hoitotavassa ennaltaehkäisevää ja terveyttä ylläpitävää toimintaa on hyvin vähän. Kannustaminen tupakoinnin lopettamiseen tai laihdutukseen ja liikunnan lisäämiseen jää usein yksittäisten kehotusten varaan. Ruokavalioon pureudutaan harvemmin, muutoin kuin varoituksin kovista rasvoista.

Koska hitaasti, jopa vuosikymmenien aikana kehittyvien rappeumasairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen ja muistisairauksien, taustalla ovat pääasiassa elintavat, myös niitä muuttamalla voidaan huono kehitys kääntää hyväksi – ja mitä aikaisemmin, sitä parempi. Silloin kurssia saadaan vielä muutettua. Sairauden jo puhjettua peruutusvaihdetta on vaikeampi saada enää päälle.

Ennaltaehkäisevä, yksilöllinen hoito lisäämään terveyttä ja tuomaan säästöjä

Meillä olisi jo nyt käytettävissä monia keinoja pitää yllä terveyttä ja ehkäistä sairautta. Verikokein voitaisiin selvittää kehon matala-asteista tulehdusta, joka on usean kroonisen sairauden taustalla, sekä ravitsemuspuutoksia, jolloin niitä voitaisiin täydentää yksilöllisesti. Ravitsemustilaa ja antioksidanttien saantia kohentamalla elimistö saisi tilaisuuden toimia paremmin ja vastustaa sairauksien syntymistä tai taistella jo puhjennutta sairautta vastaan. Ja mitä paremmin keho saa tilaisuuden toimia, sitä paremmin voi myös mieli.

Geenitesteillä voidaan selvittää yksilöllistä alttiutta sairauksille mutta myös elimistön kykyä käsitellä ympäristömyrkkyjä, mm. raskasmetalleja, kuten elohopeaa, sekä lääkeaineita. Kaikille eivät kaikki lääkkeet sovi, ainakaan samankokoisilla annostuksilla, joten geneettisen yksilöllisyyden selvittäminen auttaisi ehkäisemään lääkkeiden sivuvaikutusten aiheuttamaa lisäsairastavuutta sekä valitsemaan yksilölle sopivimmat hoitokeinot.

Lisää vastuuta ja vapautta takaisin ihmisille

Kukaan muu ei tunne vointiaan yhtä hyvin kuin ihminen itse – ei kolotuksia eikä kipuja, väsyneisyyden määrää, tai toisaalta olon kohentumista. Siksi ihmiselle itselleen pitäisi myös antaa vastuuta ja vapauksia hoitaa terveyttään parhaaksi katsomallaan tavalla, ja jo silloin, kun sairaus ei ole vielä puhjennut eikä diagnoosia ole, esimerkiksi siten, että laboratoriotesteistä, ravitsemusohjauksesta ja liikuntapalveluista voisi saada alennusta muodossa tai toisessa.  Systeemiä voisi myös kehittää palkitsemaan ihmisiä siitä, että he pysyvät terveinä, eivätkä kuormita terveydenhuoltoa.

 

Lähde:

Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. FinTerveys 2017 -tutkimus. Raportti 4/2018. Koponen P., Borodulin K., Lundqvist A., Sääkjärvi K. ja Koskinen S. (toim.). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

 

Asiantuntija

Kirsi Paananen
Terveystoimittaja

Ale
Valmistettu
Suomessa
SÄÄSTÄ 14%
18,90 

D-vitamiini pitää luuston lujana ja vastustuskyvyn valppaana

  • Pakkauskoko: 200 kaps.
  • Parasta ennen: 09/2024
Ale
Valmistettu
Suomessa
SÄÄSTÄ 20%
27,90 

Korkealaatuinen ja vahva kalaöljy sydämelle, aivoille, silmille ja verenpaineelle 

  • Pakkauskoko: 100 kaps.
  • Parasta ennen: 02/2026
Ale
Valmistettu
Suomessa
SÄÄSTÄ 24%
12,90 

Vahva ja pitkävaikutteinen Aurinko C vastustuskyvyn tueksi

  • Pakkauskoko: 90 tabl.
  • Parasta ennen: 08/2023