Monet meistä tuntevat olonsa sitä väsyneemmäksi ja vetämättömämmäksi, mitä pimeämpää on. Joillakin taas nuutunut olo voi olla läpivuotista. Aamulla ylös nouseminen on vaikeaa, ajatus takkuaa eikä energiaa tuntuisi olevan ulkoiluun tai muuhunkaan liikuntaan.

Mikä neuvoksi?

Lisävirtaa voi syksyisin ja talvisin hakea kirkasvalolampusta – sekä liikkumalla ulkona mieluiten valoisaan aikaan päivästä, jos se vain on mahdollista. Mutta myös ruokavaliolla ja ravintolisillä voi vaikuttaa jaksamiseensa läpi vuoden, sillä solujen energialaitokset, mitokondriot, vaativat tiettyjä ravintoaineita ja yhdisteitä toimiakseen optimaalisesti samoin kuin energia-aineenvaihduntaan vaikuttavat hormonimme. Energisyytemme ja jaksamisemme sekä ajattelun kirkkaus ovat pitkälti kiinni energia-aineenvaihduntamme toiminnasta.

Ubikinonin eli koentsyymi Q10:n vaikutus solujen energiantuotannossa

Ubikinoni eli koentsyymi Q10 on rasvaliukoinen vitamiinin kaltainen aine ja sitä löytyy luonnostaan jokaisesta kehomme solusta, pääasiassa solujen energialaitoksista eli mitokondrioista. Sillä on tärkeä rooli solujen energia-aineenvaihdunnassa, runsasenergisen ATP-yhdisteen muodostuksessa. Pian muodostuttuaan ATP hajoaa ja näin siihen sitoutunut kemiallinen energia vapautuu mekaaniseksi energiaksi esimerkiksi lihastemme käyttöön, jotta sydänlihas jaksaa pumpata ja jaksamme liikuttaa jäseniämme.

Koska ubikinoni on oleellisen tärkeässä roolissa tässä solujen energiatuotannon lakkaamattomassa syklissä, sitä on eniten niissä elimissä, joissa energian tarve on suurin: sydämessä ja muissa lihaksissa, munuaisissa ja maksassa. Sydänlihashan pumppaa tauotta koko elämämme ajan, joten ei liene epäselvää, että sen toiminnalle riittävä energiantuotanto on erityisen tärkeää.

Elimistö tuottaa ubikinonia itse, mutta 20 ikävuoden jälkeen sen tuotanto alkaa vähitellen hiipua. Sitä saa myös ravinnosta, kuten liha- ja sisäelinruoista sekä pähkinöistä.

Vaikka tiedetään, että ubikinonin vaikutus on elimistölle välttämätön, sillä ei ole viranomaisten antamia virallisia terveysväittämiä. Tämä johtunee osittain siitä, että elimistö tuottaa ubikinonia itse, eikä sitä silloin tarvita ravinnosta tai ravintolisistä samalla tavalla kuin vitamiineja ja kivennäisaineita, joita kehomme ei pysty valmistamaan lainkaan.

Olisi kuitenkin hyvä huomioida, että elimistön kyky tuottaa ubikinonia vähenee iän myötä ja myös mm. kolesterolilääkkeinä käytetyt statiinit estävät ubikinonin muodostusta maksassa.

Ubikinonista on myös huomattu olevan apua mm. migreeniin. Migreenin Käypä hoito -suosituksessa huomioidaan ubikinonin vaikutus tehokkaana migreenin estäjänä annostuksella 150 mg – 300 mg päivässä.

C-vitamiini, seleeni ja magnesium myös mukana tukemassa energia-aineenvaihduntaa

C-vitamiini ja magnesium vähentävät molemmat osaltaan väsymystä ja uupumusta tukemalla energia-aineenvaihduntaa.  Ne auttavat myös pitämään mielen kirkkaana, sillä ne edistävät normaaleja psykologisia toimintoja sekä tukevat hermoston normaalia toimintaa.

C-vitamiinin vaikutusreitit ovat moninaisia, sillä se toimii tärkeänä antioksidanttina eli kehon hapetusstressin estäjänä, mutta se on myös mukana säätelemässä useiden energia-aineenvaihduntaan vaikuttavien hormonien muodostusta ja aineenvaihduntaa. Esimerkiksi tyrosiini-aminohappo, jonka aineenvaihduntaa C-vitamiini säätelee, on kilpirauhashormonien sekä stressihormonien adrenaliinin ja noradrenaliinin esiaste. Kaikilla näillä hormoneilla on merkittävä vaikutus energia-aineenvaihduntaamme, adrenaliinilla ja noradrenaliinilla erityisesti stressitilanteissa. On huomattukin, että C-vitamiinin kulutus ja tarve lisääntyvät stressitilanteissa ja sairaustiloissa. Lue toisesta blogiartikkelistamme, kuinka C-vitamiini tukee puolustuskykyä.

Myös seleeni suojaa soluja hapettumisstressiltä eli toimii antioksidanttina C-vitamiinin ohella. Seleeni edistää myös kilpirauhasen normaalia toimintaa.

Magnesiumin on sinkin jälkeen toiseksi yleisin solunsisäinen kivennäisaine kehossamme ja se osallistuu yli 300 aineenvaihduntatapahtumaan. Se on erityisen tärkeä energia-aineenvaihdunnallemme, mistä kertoo mm. se, että energian varastomuoto ATP on yleensä yhdistynyt kehossamme juuri magnesiumiin. Magnesium on myös mukana energian lähteinä käytettävien ravintoaineiden eli hiilihydraattien, rasvojen ja proteiinien aineenvaihdunnassa, missä niiden sisältämä energia saadaan elimistön käyttöön.

Ubikinoni, C-vitamiini, seleeni ja magnesium voivat siis kaikki tukea energian tuotantoamme tavalla tai toisella ja siten jaksamistamme ja virkeyttämme!

 

 

Lähteet:

Saini R. Coenzyme Q10: The essential nutrient. Journal of Pharmacy & BioAllied Sciences.  2011 Jul-Sep; 3(3): 466-467. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3178961/

Terve.fi. Ubikinoni (koentsyymi Q10, CoQ10) on rasvaliukoinen, vitamiinin tapainen yhdiste, joka esiintyy elimistön kaikissa soluissa. Julkaistu 24.11.2005. https://www.terve.fi/artikkelit/ubikinoni

Tardy A., Pouteau E., Marquez D., Yilmaz C. and Scholey A. Vitamins and Minerals for Energy, Fatigue and Cognition: A Narrative Review of the Biochemical and Clinical Evidence. Nutrients. 2020 Jan; 12(1): 228. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7019700/

Wikipedia. Tyrosiini. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tyrosiini

Wikipedia. Adrenaliini. https://fi.wikipedia.org/wiki/Adrenaliini

Wikipedia. Tyroksiini. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tyroksiini

Freeze R. Voutilainen E. Vitamiinit ja kivennäisaineet sekä muut ravinnon yhdisteet. C-vitamiini. Ravitsemustiede-kirja, sivut 107 – 110. Toim. Aro, Mutanen, Uusitupa. Duodecim. Otavan Kirjapaino Oy. Keuruu 2015.

Freeze R. Voutilainen E. Vitamiinit ja kivennäisaineet sekä muut ravinnon yhdisteet. Magnesium. Ravitsemustiede-kirja, sivut 139 – 141. Toim. Aro, Mutanen, Uusitupa. Duodecim. Otavan Kirjapaino Oy. Keuruu 2015.

 

Terveyskaistan Ubikinoni sekä Ubikinoni+seleeni -tuotteet.
Terveyskaistan C-vitamiinit ja magnesiumin helposti verkkokaupastamme.

Asiantuntija

Kirsi Paananen
Terveystoimittaja